22.1.2013

Scarves I Forgot

Kuulostaa ihan romaanin nimeltä, eikö? Suomeksi se ei toimi. "Unohdettujen huivien majatalo", blaah.
Enivei, tämä päivitys sisältää juuri sitä, mitä etiketti lupaa: esittelen paremman puutteessa pari vanhaa huivia, joita en ole kauheasti käyttänyt enkä ajatellut. Muistiinpanojeni mukaan nämä projektit on aloitettu joskus 2011, kun olin vielä nuori ja viaton ja vailla villatakkiobsessiota.

 
 Tämä ensimmäinen syntyi vähän hups. Näin netissä huikean kauniita tähtisilmukoilla tehtyjä huiveja ja halusin kokeilla tekniikkaa itsekin. Ennen kuin huomasinkaan, minulla oli jo puolikas huivi. *olkakoho* Mitä sitä enää purkamaan. 


Feeding Ducks (knitcetera, whatever
Lanka: Manos del Uruguay Silk Blend, Andromeda, 50 g 
Puikot: 6,0 mm 

Vähän se on lasten kokoa (10 x 114 cm). Ja rullautuukin laidoista. Saattaisin lahjoittaa sen jollekulle, jos joku kauniisti pyytäisi. Mutta vain jos. Aika kaunis pinta ja mukava ihotuntuma kumminkin. Hm-hm. 

Toisen huivin tarina on traagisempi. Arvatkaa, mitä ihanille, kauan kaivatuille Polly Jean -sukilleni kävi ensimmäisessä pesussa? 


Aivan. Not as superwash as advertised. Harmistuin. Marmatin valmistajalle. Lähettivät minulle kerän toista sukkalankaansa syvän sinisenä. Oikein hurmaava väri itse asiassa, mutta ei ollenkaan sellainen, mitä olin sukkiini visioinut. No, Holden-huivin innoittajina olivat kuulemma rantaan lyövät aallot... 

Still No (Holden shawlette, Mindy Wilkesin Ravelry-kauppa
Lanka: Fleece Artist Trail Socks, ocean, n. 110 g 
Puikot: 5,0 mm 


Sievähän siitä tuli, mutta jotenkin kömpelö. En ole välittänyt käyttää sitä, kunnes tajusin tässä hiljan, etten koskaan pingottanut sitä! No, nytpä pingotin ja tämä on kuin eri huivi. Suurempi ja ohuempi, sanalla sanoen käyttökelpoisempi. Pingotuksen ihmettä ei pitäisi aliarvioida koskaan, siis _koskaan_. It's magic. 


Se onkin yksi syy sille, miksi huivien neulominen on parasta. Toisekseen, niissä ei ole saumoja eikä niille tarvitse neuloa paria. Päättelet, pingotat ja se on siinä. Jos joillain hulluilla naisilla on sata paria kävelykelvottomia kenkiä, kyllä mulla saa olla huiveja vähän yli tarpeen.

4.1.2013

Perinteinen joululahjapäivitys


Edelleenkin enemmän lankaa kuin rahaa, joten tähänhän se taas meni. Pehmeisiin paketteihin.
Minisukkatervehdyksistäni ainakin tykkättiin kovasti. Ja kai ne upposivat nämä isommatkin.

 
Ruska I
Lanka: Novita Polku, porkkana, 100g
Puikot: 3,25 mm

Jopa ohjetasolla toistan itseäni, mutta Baktus on sellainen projekti, johon voisin ryhtyä vielä kymmenenkin kertaa mutisematta. Koska se vaan on niin helppoa ja terapeuttista. Nopeasti kuluvan langan värivaihteluita on mukava seurata ja aivotonta ainaoikeaa tuottaessa kykenee helposti katsomaan sellaistakin ohjelmaa, josta on pakko lukea tekstitys. Tämän kanssa kului Mirai Nikki, aikalailla yksi yhteen. Huiviin olen tyytyväinen. Ohuesta langasta sekä joka neljäs kerros tehdyistä lisäyksistä ja kavennuksista syntyi mielestäni kaunis, käytännöllinen ja miellyttävän sukupuolineutraali kappale. (Vaikka saatan olla jäävi arvioimaan. Minusta kun melkein kaikki on sukupuolineutraalia.) Sarjasta en ole aivan yhtä vakuuttunut. Sillä oli hetkensä ja hetkensä.

 
Ruska II
Lanka: Novita Polku, porkkana, n. 100 g
Koukku: 5,0 mm

Päätin kokeilla tunisialaista virkkausta. Eli kotoisemmin sanottuna koukkuamista. Eikä kokeilua tietenkään voinut aloittaa mistään kunnianhimottomasta pannulapusta. Oli heti pakko päästä tekemään pitsiä. Ja vielä lahjaksi. Jouduin aloittamaan reunuspitsin melko moneen kertaan, mutta pingotuksen avulla huivista tuli kuin tulikin melko kaunis! Fun fact: pingottamiseen tarvittiin kaikki miljoona nuppineulaani. Eikä pari ylimääräistäkään olisi ollut pahitteeksi.

 
Vanhemmat saivat siis tänä vuonna huivit samasta langasta, mutta tyystin eri tekniikoilla. Yhdessä näistä tuli suorastaan pieni tutkielma liukuvärjätyn langan värikäyttäytymisestä.


Ancient Mitths
Ohje: Cthulhu Mittens (Diana Staffordin Ravelry-kauppa)
Lanka: Novita 7 Veljestä, musta ja myrkynvihreä, n. 25 g/väri/lapanen
Puikot: 3,5 mm

Cthulhu-aiheiset neulelahjat alkavat muodostua tässä blogissa jo kliseeksi. Vaan ovathan nämä aika ehdottomat! Jätin lonkeroreunuksen pois ja tein ranteeseen 2o2n-joustinta sen sijasta. Myös peukalon aloituskohtaa muutin hieman, mutta muuten mentiin ruutupiirroksen mukaan. Tuloksena sellaiset patahanskat, jotka ulottuvat itselläni melkein kyynärpäähän (ks. alla). Olivat siis "pikku"veljen kouriin kokolailla sopivat. Yksi pieni ongelma: huomasin vasta lahjapaperia kääriessäni, että olin tehnyt kaksi oikean käden lapasta! Nii-in. Olen itsekin jo useamman vuoden ihmetellyt, miten näin hajamielinen ihminen on vielä vain hengissä. Ei auta itku markkinoilla (eikä juuri muuallakaan): tein uudenvuoden alla vielä yhden (tällä kertaa vasemman käden) lapasen, joka matkasi jo postin mukana tilannetta pelastamaan.

 
Edellisessä postauksessa summattiin kuluneen vuoden lukemisia, joten sananen neulomisistakin:
- Vuonna 2012 sain valmiiksi kokonaista 22 käsityöprojektia.
- Näihin lukeutuu 2 puseroa, 1 (ihana) villatakki ja 1 waistcoat – kaikista en vain ole ehtinyt bloggaamaan!
- Sukkia valmistui 3 paria (Pacific Reef, Bayeriche Socks ja Paraphernalia), tossuja 2 paria. Erilaisia käsineitä taas *krhm* 7 kappaletta.
- Kovimmassa käytössä ovat kuitenkin olleet tyylikäs ja helppo Steampunk-kaulurini sekä pehmoinen ja käytännöllinen Dream Stripes -huivini. Jälkimmäisen raaka-aineena toiminut Drops Baby Alpaca Silk oli ehdottomasti vuoden paras lankalöytö.
- Lankaa taisi kaikkiaan kulua päälle kaksi kiloa. Is that bad?

Paitsi Gangnam Stylesta viime vuoden voisi jatkossa muistaa myös siitä, että kävin Berliinissä ja Wroclawissa, opin ihan kiitettävästi japanin kieltä, löysin Spotifyn ja vietin omassa loistavassa seurassani enemmän aikaa kuin koskaan ennen. Lisäksi, juu, maisteroiduin ja aloitin jatko-opinnot, mutta kuka näitä kaikkia pikku projekteja jaksaa muistaa, eh?

Palaan siihen ihanaan villatakkiin, kunhan saan kuvia. Se onnistui niin hyvin, että uusi mokoma on puikoilla. Kummasti tämä kylmyys inspiroi näihin aktiviteetteihin.