Now I Care for Dead Gardens

Ystävä täytti pyöreitä. Virkkasin lahjaksi kolmiohuivin teemalla "kuihtunut ruusutarha": nitisevä, kokeroinen takorautaportti, haalistuneita terälehtiä, toisiinsa kietoutuneita riippulehtisiä salkoruukuja, jäkälöityneitä kivipatsaita, joiden tyhjistä silmistä näyttää vuotavan tummia kyyneleitä, siellä täällä ryteikön lomasta nousee rikkaruoho kohti aurinkoa... 

Havisham Gardens 

Ohje: Elise Shawl, Evan Plevinskin Ravelry-kauppa

Lanka: Novita Nalle Colori (pinkin ja harmaan kirjava + Kool Aid -pesu sävyssä Grape, n. 100 g) sekä Garnstudio DROPS Delight (vihreän ja harmaan kirjava, n. 20 g)

Koukku: 5 mm

Tämä on ollut minulle ongelmalanka, koska pinkkiä hyi. Sain kerän Novitalta, kun reklamoin jonkin pikkukerän naurettavasta solmumäärästä. Onneksi ystävissä on pinkin ystäviä - two degrees of separation. Niinpä otin lahjan lähtökohdaksi tämän langan. Kokeilin ensin paria muuta huiviohjetta, Vladia ja Summer Fliesia, mutta tulin pian tulokseen, että Nalle Colorin pätkävärjäys näyttää huomattavasti kauniimmalta virkattuna. Toiseenkin tyydyttävään tulokseen tulin: siihen, että huivien virkkaaminen on todella nopeaa ja kivaa! Sitä on ehdottomasti harrastettava enemmän, ihan jo lankadiettauksen nimissä. Kyseinen ohje on myös todella helppo kahden kerroksen mallikertoineen - suosittelen!

Lanka sitten loppui parissa päivässä ja huivi oli vielä himpun pieni. Niinpä sain päähäni lisätä kuihtuneiden ruusunteriöiden ympärille lehtikauluksen. Sekä idea että lankavalinta osuivat nappiin, vaikka itse sanonkin. Jämälankareunus teki tästä teoksen. Ah, miten rakastan käsitöitä, joissa on jokin konsepti! Tai tarina. Maailma koostuu tarinoista, ei atomeista. Ja huivitkin koostuvat tarinoista, eivät silmukoista.

Lahja saaja on vieläpä vanha Anne Rice -fani, joten villipuutarhaviittaukset saivat varmasti arvostusta.

"In spite of all the refinements of civilization that conspired to make art - the dizzying perfection of the string quartet or the sprawling grandeur of Fragonard's canvases - beauty was savage. It was as dangerous and lawless as the earth had been eons before man had one single coherent thought in his head or wrote codes of conduct on tablets of clay. Beauty was a Savage Garden." (Anne Rice: Vampire Lestat)

Prohibited Liquids

Parit impulssisukat ovat jääneet vaille esittelyä.
Gootti/art nouveau -henkistä kiekuraa vastaväreissä.
Elämässä ei koskaan voi olla liikaa kiekuraa, eihän?

Green Fairy 

Ohje: Absinthe (Knitty, spring 2009) 

Lanka: Knit Picks Stroll Tonal, springtime, n. 70 g 

Puikot: 3,0 mm 

Kuten kuvista voi päätellä, nämä ovat olleet käytössä jo keväästä asti. Ja lanka on odottanut kärsivällisesti vuoroaan jo Amerikan-reissusta asti. Älkää siis kysykö, mistä olen ostanut Knit Picksiä – sitä ei taida saada Suomesta vieläkään. Ei sillä, että toista kerää kaipailisin. Edellistäkin on vielä jäljellä liki kolmannen sukan verran, ja omaan makuuni se on turhan löllöä sukkalangaksi. 

 Paitsi Lontoosta, pidän muuten kovasti myös Prahasta. Ja Body Shopin absintintuoksuisesta käsivoiteesta. Paras tuoksu ikinä! Kuin äärimmäisen intensiivinen koivu. 

Blood Bank 

Ohje: Kristi, Cookie A:n kirjasta Sock Innovation 

Lanka: Novita Pikkusisko, beige + Kool Aid (Tropical Punch), n. 80 g 

Puikot: 2,5 mm 

Pikkusisko-lanka sattui silmiini pian ilmestymisensä jälkeen ja aiheutti synapseissani jonkinlaisen ketjureaktion. Kaapissa lojui paljon punaista Kool Aidia, Prismassa paljon halpaa mutta tylsän väristä sukkalankaa. Joulunpunainen on todella blaah, kuten on beigekin, mutta jos uittaisin beigeä lankaa todella vahvassa, joulunpunaisessa Kool Aid -liuoksessa, syntyisikö siitä syvä, kevyesti murrettu verenpunainen? 

...no, ei ihan. Vähän vaaleaksi jäi, mutta raitaefekti onnistui tällä kertaa niin hienosti, etten viitsinyt lisätä toista kerrosta. Sen sijaan osaan ylikompensoinnin jalon taidon suorastaan epäterveen hyvin, ja sovelsin sitä tähänkin: DNA-kierteistä ja vanhoista apteekkilogoista muistuttava palmikkokuvio tuo veri-ideaa esiin jopa vähän hedelmäboolimaisissa väritunnelmissa. 

Myönnän suoraan, että toinen sukka on vieläkin tekemättä. Kun puikoilla on pari muuta paria.

One of The Kool Kids

Kesän luennot loppuivat eilen ja keksin oitis kaikenlaista juhannuspuhdetta!

Olen varmaan maininnut, että täkäläisten nettineulojien himoitsemia Kool Aid -jauheita sai Amerikassa parillakymmenellä sentillä lähimarketista? (Oh yeaahh!) Olihan siis välttämätöntä tuoda muutama pussi New Yorkista kotiin kokeiltavaksi! Juotavaksi niitä eivät kuulemma kelpuuta kuin afroamerikkalaiset, enkä minäkään kieltämättä tullut maistaneeksi, en täällä enkä siellä. (Ja parempi niin, koska kaikesta päätellen minulla olisi nyt sitten vihreät suolet...) Mutta tee-se-itse-värjäykseen nämä aineet sopivat juuri niin hyvin kuin mainostetaan: myrkytöntä, vaivatonta, eikä tahraa pintoja tai astioita. Esanssiset karkkikärytkään eivät olleet niin pahoja kuin peloteltiin, joten innostuin käyttämään jo kaikki viisi pussukkaani.

Aloitin nämä jogurttipurkkikemian kokeet kunnianhimoisesti 800 metrillä uutta, ihanaa Lace-lankaa, jonka ostin Dropsin keväisestä supersalesta. Mitään tarvetta sille ei tietenkään ollut, mutta pilkkahintainen alpakka-silkkisekoite oli tarjous, josta en vaan voinut kieltäytyä. Valitettavasti värikartta ei vielä lanseerausvaiheessa käsittänyt juuri muuta kuin valkoisen, joten koko kevään kaapissa muhineet Kool Aidit muuttuivat äkkiä tuiki tarpeellisiksi. Mikron ja vesivärisiveltimen turvin sain aikaan tällaista sotkua:


Päästin kirkkaanvalkoisen vyyhdin kimppuun koko paletin: harmahtavavioletti on silkkaa Grapea, vihreä taas Lemon-Limesta, Lemonadesta ja Ice Blue Raspberry Lemonadesta sekoitettuja erilaisia sävyjä. Lopputulos näytti vyyhdillä aika läikikkäältä, mutta kerällä suorastaan kauniilta. Silkki antaa väreille ihanan hopeaisen vivahteen:


Toinen uhrini oli arkista Nalle Coloria. Olen joskus valittanut Novitalle jostain onnettomasta 50 gramman kerästä, joka oli pätkitty ja solmittu ainakin viidestä kohdasta – ärsyttävää! Pahoitellakseen firma lähetti minulle sellaisen Nalle Colorin, joka ei osunut omaan värimaailmaani ensinkään, joten se on hillunut jossain kiertoradalla siitä lähtien. Ajattelin, että voisin jalostaa langasta siedettävämpää parilla pussilla Kool Aidia. Puoli pussia Ice Blue Raspberry Lemonadea + puolitoista pussia Grapea teki tästä...


...100 grammaa tätä (luonnossa vähän tummempaa kyllä):


Tällä kertaa lähdin liikkeelle kattilataktiikalla. Liotin vyyhdin kunnolla ja upotin sen liemeen kokonaan. Lopputulos ei kuitenkaan ollut niin tasainen eikä niin tumma kuin olisin toivonut. Vaikka tämäkin oli muutos parempaan, en usko että pystyn vieläkään neulomaan tästä mitään, minkä kelpuuttaisin omaan käyttööni. Joku onnellinen sukulainen tai ystävä on siis lähitulevaisuudessa saamassa aniliininvioletin lottovoiton... :P

Minua miellyttää paljon enemmän tämä iloinen sävy tässä:


Finally
Ohje: Polly Jean (exartstudent.net)
Lanka: Fleece Artist Nyoni, n. 90 g
Puikot: 3.25 mm (ostin itelleni nimpparilahjaksi välikoon Knit Picksit! <3)

Eli teinpä taas yhdet sukat. Jotenkin niitä ei vieläkään tunnu olevan liikaa. Varsinkaan tällaista kesäistä, tuuletusaukollista mallia. :)


Projektin nimi juontaa juurensa siitä, että olen haikaillut sekä langan että ohjeen perään jo pitkään... Nytkin sain liikettä töppöseen vain siksi, että Nyonin tekeminen lopetettiin. :( Heti kun sain kuulla tästä, kiiruhdin tilaamaan itselleni yhden viimevyyhdin, etten jäisi kokonaan ilman. Nettikaupassa oli tuolloin enää kahta väriä – tätä ja tylsän harmaata – mutta eihän tämäkään hullumpi ole. Neulepinnasta tuli itse asiassa todella kaunista. Kamera ei pysty edes toistamaan kaikkia hienovaraisia hiirenkorvan vivahteita.


Etsii siitä sitä juhannusta sitten, jos viitsii.