3.5.2009

Saaristolaissukat

Nämä sukat neuloin puhtaasta nelisäikeisestä kodikkuudesta. Jo värikin on lämmin, ja kaarnamaiset kaksoishelmineuleraidat ovat miellyttävät niin silmälle kuin ihollekin.


Saltkråkan (Ulla 3/08)
Lanka: mysteerimerinoa
Puikot: 3,5 puiset addit

Löysin harrastuskaappini uumenista vyötteettömän kerän suklaanruskeaa lankaa. Luulin tavalliseksi seiskaveikaksi, mutta jo puikoille luodessa huomasin langassa sellaista pehmeyttä ja kuohkeutta, jota ei Novitan myydyimmässä ole. Kaikkinaisen herkullisuuden perusteella veikkaisin jopa merinoksi, mutta, kuten ihmisissä, ei langoissakaan lopulta ole tärkeää se miksi on synnytty, vaan se miksi voidaan tulla. Juuri tämä lanka sopi täydellisesti juuri tämän ohjeen henkeen, sen karuun mutta kotoisaan estetiikkaan. Ajatelkaa auringossa lämmenneen rantakallion pintaa, varrasleipää voisulan ja sillin kera, kuistin nurkassa tuoksuvia koivuhalkoja… Siitä maailmasta nämä ovat kotoisin. (Sääli, etten päässyt sellaiseen ympäristöön kuvaamaan.)


Maanläheinen makuuaittatunnelma ei suinkaan ole sattumaa, sillä halusin tehdä itselleni nimenomaan ”mökkisukat”. Enää eivät vanhan kotitalon, mummolan tai minkään maailman rantamökin kylmät lattiat tavoita varpaitani! Tosin, mikäli tämä kesä jatkaa tätä rataa, en taida tarvita näitä vähään aikaan…


Ei kommentteja: