21.9.2014

Dartmoor Calling

Ikimuistoisen Irlannin-matkani aikaan syntyi sopivasti myös ensimmäinen nummimaisemien innoittama huivini. Jo pelkkä sana "hartiahuivi" tuo mieleeni kanervikossa taivaltavan Jane Eyren. Tai kumpuilevat, usvaan käärityt näkymät Humisevan harjun takapihalta. Parasta mahdollista neuleinspiraatiota!


Ohje: Green River (Maanel's Ravelry-Store)
Lanka: Isager Strik Spinni Tweed, moorland, n. 90 g 
Puikot: 4,0 mm

Lanka on Neulojien yön saalista Tampereen Kerästä. Spinni Tweedissä oli jo vyyhtinä jotain täydellistä: karhea, maanläheinen, yksisäikeinen villa yhdistettynä tuohon lämpimään, tweedmäisen elävään vihreään... Kuulostan varmaan tajuntaa laajentavia aineita käyttävältä lankasnobihipiltä, mutta pelkkä vyyhdin piteleminen ja keriminen oli minulle esteettinen nautinto. Kuten kuvistakin huomaa, langan sävy näyttää eri valoissa hyvin erilaiselta, mutta aina äärimmäisen kauniilta.

 

Ohut, ylisuuri ja kaulalle turhan karhea villahuivi ei ehkä ole käytännöllisin mahdollinen asia, jonka ihminen voi omistaa, mutta miten tätä yhdistelmää olisi mitenkään voinut vastustaa? Pistelevän kuohkeana ja hivenen läpikuultavana tämä tulee luultavasti olemaan parhaimmillaan mustan takin päällä. Mutta se on riittävän iso, jotta siihen voi käärityä myös perillä, seuraavassa kartanossa!
Green River -mallin vaatimatton pitsi ja pehmeät palmikot kuvaavat täydellisesti nummien yksitoikkoista autiutta. Mutta luitte oikein: tämä on ensimmäinen nummiteemainen hartiahuivini. Vähintään toinen on tulossa.


Herkullisen syksymäistä syksyä kaikille! Ensi viikoksi karkaan Berliiniin, missä on vielä lämmin.

2 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Oi, kuinka kaunis huivi ja miten ihana vihreä! Isagerin langat ovat kyllä upeita.
Mukavaa Berliininmatkaa!

Elen kirjoitti...

Kiitoksia! :)