Eilenkin minulle saapui paketillinen egyptiläistä, merseroitua puuvillaa. Tarkemmin sanoen Garnstudion Muskatia. En ole koskaan aikaisemmin tilannut lankaa nettikaupasta, enkä saa postipaketteja usein, joten tilaisuus oli jo sinänsä eksoottinen. Kun kaiken päälle kuvittelin niitä kaksiulotteisia faaraoita siellä pyramidien juurella liikkumassa sillä tavalla nykivästi ja keräämässä valkoisia puuvillahattaroita, siitä tuli suorastaan kutkuttavaa. Ja lopulta, kun kurkistin sisälle laatikkoon ja näin kaikki kolmetoista kerää kylki kyljessä kuin kiltit vihannekset, siinä vaiheessa jo melkein nauratti.
Väri on vihreä, kuinkas muuten. Garnstudio kutsuu tummaksi oliiviksi, mutta epäilen, että oliivin pitäisi paleltua pahemman kerran ollakseen näin sinertävä.
Tavaksi tätä ei opintorahalla eläessä varmaankaan kannata ottaa, mutta jos elämän pienistä iloista kerran nauttii, kyllä niistä silloin tällöin saa nauttia koko rahan edestä. Kaikkien lankahamstereiden lohduksi julistan: kerran saa ostaa Harrodsista käsin tehtyjä konvehteja, kerran saa tilata paljon lankaa, ja jonkun toisen kerran sitten saa tilata oikein hienoa lankaa. (Jos joskus sattuu olemaan oikein rikas ja huoleton, niin kerran voi sijoittaa myös vuosikerta-Miniin tai digijärkkäriin.)
Sitä paitsi, näistä pitäisi syystalven huvetessa muotoutua mukava hippitunika, jota olen katsellut Novitan kevätkuvastosta jo jonkin aikaa. En ole neulonut itselleni paitaa, taivas ties, viiteen vuoteen ja silloinkin koulun langoilla ja kässänopen tuella, joten jännitystä on ilmassa…
Lähetystä odotellessani neuloin vähän irlantilaista syyskivaa:
Celtic Cable Neckwarmer (Storm Moon Knits)
Lanka: Novita 7 veljestä, sumuisten nummien vihreänä, ihan selvästi
Puikot: 3,5
Napit: Puuta, Tallinnasta
Kurkkuni on syntymäkäheä ja kovin innokas tuottamaan limaa heti kun säät alittavat hellerajan, joten ihastuin ajatukseen. Kokonaista kaulaliinaa huomattavasti kevyempi ja kompaktimpi tekele, ja mahtuu hankalampienkin takinkaulusten alle. Näitähän voisi kokeilla eri langoista, eri väreillä, eri napeilla, erilaisilla viikinki- ja Kalevala-palmikoilla…
On minulla sitten levottomat kädet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti