23.3.2012

Deli Time

Monet Amerikan-ajalta poimimani ruokasuosikit ovat itse asiassa äärimmäisen epäamerikkalaisia. Sulatusuunivertaukset ja silleen. Yksi rakkaimmista ruokamuistoistani on intialaishenkinen, tomaattipohjainen linssikeitto, jota tulin nauttineeksi niin New Yorkissa kuin Washington D.C.:ssäkin.

Kaupungeilla pyöriessä helpoin ja halvin tapa nauttia lounasta oli poimia kohdalle sattuvista kulmadeleistä täytettyjä leipiä tai pahvisia keittomukeja. Kasvisvaihtoehtona tarjottiin usein lentil soup, eikä kohdalleni kertaakaan sattunut huonoa versiota. Päinvastoin, nautiskelin tyytyväisenä lämmintä, aromikasta ja ravitsevaa kolmen dollarin annostani, kun kaverit järsivät kuivia, kaksi kertaa niin kalliita patonkejaan. Arvatkaa kenellä oli rahaa ostaa jälkkäriksi vielä jättimuffinssi!

Pitkällisen muistelun, maistelun ja reseptien tutkimisen jälkeen olen lopulta kehittänyt oman version:


Punainen linssikeitto (2:lle)

1 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
cayennepippuria
curryjauhetta
paprikajauhetta
1 sipuli
2 porkkanaa
½ paprika
1 varsisellerin varsi
1,5 dl kuivia punaisia linssejä
1 prk valkosipulilla maustettua tomaattimurskaa
vettä
½ kasvisliemikuutio
1 rkl tomaattipyrettä
1 tl sokeria


Pilko kasvikset pienehköksi silpuksi. Lorauta öljy parilitraisen kattilan pohjalle ja sekoita siihen mausteet. Lämmitä öljyä ja mausteita kunnes ne alkavat tuoksua ja lisää silputut kasvikset. Paista kasviksia sen verran että ne pehmenevät ja huuhtele samalla linssit viileällä vedellä. (Huonosti huuhdelluista linsseistä tulee ikävä, pölyinen maku.)
Lisää kattilaan linssit ja tomaattimurska. Täytä tyhjä tomaattipurkki viileällä vedellä ja kaada sekin kattilaan. Sekoita hyvin. Lisää lopuksi kasvisliemikuutio, tomaattipyre ja sokeri. Anna kiehua puolella teholla ainakin 20 minuuttia, mielellään puoli tuntia, aina välillä sekoittaen.

Vinkkejä ja löydöksiä:
  • Jos kaapissa on sopivaa leipää, mieluiten jotain jyväisää, leikkaan siitä tikkuja, paistan tikut rapeiksi pienessä oliiviöljytilkassa ja dippaan keittoon. Erinomaisen herkullinen tapa nauttia keittoa kuin keittoa.
  • Tomaattipohjaisiin keittoihin ja kastikkeisiin pitää aina lisätä vähän sokeria. Se leikkaa tomaatin metallista makua ja korostaa sen luonnollista makeutta. (Kokkiohjelmat opettaa...) Chili sin Carneen suosittelisin myös kaneliripausta, mutta tässä ruoassa se pilaa deleistä tutun maun.
  • En oikein osaa käyttää varsiselleriä muihin ruokiin, joten pilkon ja pakastan ylijäämät. Jäiset sellerit tosin kannattaa lisätä kattilaan vasta sitten, kun tuoreet kasvikset ovat jo melkein valmiita, koska niistä irtoaa vettä.

Ihan loistava arkilounas. Maistuu New Yorkilta. <3 ...in a good way.
Viimeisimmässä varsisellerissäni oli muuten ihan ruusun muotoinen kanta:


Sivelin tuohon vanhoja akryylivärejä ja painoin väripapereille selleriruusukkeita. Niistä saa vielä vaikka kivoja pakettikortteja... Joo, on taas niksinurkka vauhdissa.

Ei kommentteja: