14.9.2013

Gifted

Yritin tuossa taannoin lähettää amerikkalaisille nörttikavereilleni ihanaa, pinkkiä kirjanmerkkiä, jossa leveästi hymyilevä simpanssi julistaa rakastavansa lukemista. Shitella iski jälleen: Yhdysvaltoihin ei kuulemma saa lähettää mitään magneettista. Ei edes magneettisia kirjanmerkkejä. Ei, vaikka pinkkiä ja simpanssi... 

Tästä hurjistuneena askartelin itse pari ehdottoman stabiilia ja pernarutotonta korviketta.


Specimen no. 1: Hiirenkorvia ahmiva hirviökirjanmerkki.
Tavattoman helppo ja nopea tehdä. Ei tarvita kuin paria eriväristä paperia. Itse käytin kaksipuolista origamipaperia, tavallista valkoista tulostuspaperia ja hieman paksumpaa mustaa piirustuspaperia. Silmiin lisäsin pieniä detaljeja piirtämällä. Idean ja jonkinmoiset ohjeet löysin (via Pinterest) täältä.


Koska olen edelleenkin vähän heikkona viktoriaaniseen estetiikaan. Virkkasin tämän Anchorin pellavavirkkauslangasta ja tärkkäsin kevyesti erikeepperivedellä. Nauha on ompelulaatikon kätköistä. Alun perin Suomalaisen kirjakaupan skräppäysosastolta, ellen ihan väärin muista.


Ji-hii! Keräilen kirjanmerkkejä pienimuotoisesti itsekin. Ehkä esittelen kokoelmani helmet joskus täälläkin.

*****

Muistin pienellä, kirjeessä kulkevalla kiitoslahjalla myös hollantilaista kaveria, jonka vieraana vietin muutaman huippuhienon päivän tänä keväänä. Lähetin suklaan ohella ohuet palmikkokynsikkäät:


Oddity (Ulla 3/11)
Lanka: Colinette Jitterbug, ginger cinnabar (?), n. 30 g
Puikot: 2,5 mm
Koko: M


Näin pieneksi neuleeksi nämä olivat yllättävän työläät, mutta ah, niin palkitsevat! Ihanaa, että muutamastakymmenestä lankagrammasta voi saada jotain kaunista ja käyttökelpoista!
Lankavalintaan vaikutti tosin ennen kaikkea väri. Kävin Hollannissa huhtikuun lopulla eli juuri silloin, kun uusi kuningas astui valtaan. Koska Willem-Alexander sattuu olemaan Orangen prinssi (tai jotain sinnepäin), hollantilaisten juhlaväri on oranssi.


Sitä oranssia ja kuninkaallisteemaa sitten riitti. Tilaisuutta varten oli suunniteltu oma leivos:

 
Kaupassa myytiin oranssia paprikaa, porkkanoita ja appelsiineja samassa pussissa, jotta kansa voisi keitellä juhlan kunniaksi oranssia soppaa... 


Ja oransseja strösseleitä piti tietysti olla, koska tyypillinen hollantilainen aamiainen on paahtoleipä, jonka päälle levitetään maapähkinävoita ja – oi kyllä – strösseleitä. Like so:


Kaiken muun hyvän lisäksi nuo pienet palmikkokuviot muistutavat hieman Willemin ja hänen vaimonsa Maximan nimikirjaimista väännettyä monogrammia. It was meant to be.

Ei kommentteja: