Hetki,
älä hievahda.
- Helena Anhava (1982) –
Onneksi valitsin tänä kesänä töiden sijasta opiskelun. Lukiessani Dostojevskia, Kafkaa ja Joycea kirjallisuuden tuntemuksen tenttiin olen saanut viettää hitaita helteitä ja himmeitä kuurosadepäiviä rauhassa kotosalla. Kun yleensä on aina jonnekin menemässä tai jostain tulemassa, on välillä jännää olla vain olemassa.
Tämän kunniaksi…
a.) …adoptoin uuden muratin. Se on hankittu epäromanttisesti kolmella eurolla lähi-Prismasta. Mutta se on kaunis, ihanan kaunis, ja Kreikasta ostettujen pienoispronssiveistosteni uusi kohtauspaikka.
b.) …kulutan runsaasti jäätelöä. Kuten kaiken muunkin ydin, myös kesän ydin tavoitetaan mahdollisimman yksinkertaisilla yhdistelmillä: sulatettuja pakastemansikoita ja vaniljajäätelöä – voittaa pakastealtaan uusimmat ja kalleimmatkin.
c.) …nautin varhaissadosta. Aitoa, kevyttä kesäruokaa saa pesemällä ja halkomalla pussillisen retiisejä. Seuraksi voi pilkkoa paprikaa ja kuoria valkosipulinkynnen tai pari. Mausteeksi yrttejä tai chiliä, ja päällimmäiseksi reilu loraus oliiviöljyä. Kypsytellään 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia ja nautitaan ilta-auringossa, vissyveden kanssa.
d.) …etsinyt eksotiikkaa ja jännitystä laiskasti karkkipusseista. Serkku toi Amsterdamista kuuluisimmilla hollantilaisilla maalauksilla päällystettyjä suklaita. Rasiallinen anti-gravity-pastilleja taas oli kaltaiselleni sarjakuvahörhölle pakko-ostos Retretin museokaupasta.Suosittelen muuten ehdottomasti käymään tämän vuoden näyttelyssä – Kim Simonssonin veistokset ovat parasta, mitä Retretin luolastolle on koskaan tapahtunut! …eli kävin siis kyllä pikkuisen Punkaharjulla. Ja *köh* samalla Savonlinnassa. Matkan varrella Lappeenrannassa vähän piipahdin… Mutta olen minä aika paljon ollut kotonakin! Hievahtamatta.
(Kim Simonsson: Little Phantgirl)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti